David Beckhamin sopimus pariisilaisen ökyseura PSG:n kanssa
jalkapallon tammikuun siirtoikkunan viimeisenä päivänä herätti
maailmanlaajuisesti paljon huomiota. Jokaisesta Becksin liikkeestä kirjoitetaan,
mutta tällä kertaa kohua lisäsi legendaarisen brittijalkapalloilijan ja
-muoti-ikonin päätös lahjoittaa kokonaisuudessaan palkkansa pariisilaisille
lasten hyväntekeväisyysjärjestöille. Nykyjalkapallossa poikkeuksellinen ele on
tulkittu mediassa monella tavalla. Osa on pitänyt sitä julkisuustemppuna ja
arvellut PSG:n taustalla olevien arabisijoittajien haluavan sen turvin siirtää
omat likapyykkinsä hetkeksi pois median agendalta, toiset taas ovat kiitelleet
Beckhamin yllättävää kädenojennusta.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen samankaltainen tapaus
Tšekin jalkapallossa. Viime vuodet Galatasarayta edustanut tšekkihyökkääjä Milan Baroš, jonka monet muistavat vuoden 2004 EM-kisojen maalikuninkuudesta, siirtyi hiljattain
takaisin kasvattajaseuraansa Baník Ostravaan Beckhamin PSG-diilin kaltaisella
sopimuksella: Barošin palkka lahjoitetaan taloudellisessa kurimuksessa olevan Baníkin
junioriakatemialle. Baroš oli ajautunut päävalmentaja Fatih Terimin epäsuosioon
Galatasarayssa, eikä ollut pelannut minuuttiakaan tämän kauden Super Ligissa
tai juuri edes harjoitellut joukkueensa kanssa. Siirtohuhuissa yli 60 maalia
Galatasaraylle neljässä kaudessa takonut hyökkääjä oli edelleen hyvin esillä,
ja osoitteeksi veikkailtiin joko italialaista Palermoa tai arabimaita, joka
olisikin ollut jalkapallon nykytrendien mukaisesti ikääntyneelle,
kovapalkkaiselle pelaajalle se loogisin kohde.
Trendien vastaisesti Baroš kuitenkin valitsi seuran, jossa
nousi jalkapalloilevan maailman tietoisuuteen 2000-luvun alussa. Barošilla
vaikuttaisi tosiaan olevan Baník sydämessään – kuten ostravalaisseura on seuran
pelastamiseen tähtäävässä kampanjassaankin pyrkinyt tuomaan esiin. Kokenut
hyökkääjä kävi jo syksyllä pelaamassa Ostravassa hyväntekeväisyysottelun, jonka
yhteydessä hän lahjoitti seuralle 40 000 euroa velkojen ja maksamattomien
palkojen selvittämiseen. Tammikuussa Baroš kieltäytyi muun muassa Sparta Prahan
sopimustarjouksesta, koska ei katsonut voivansa edustaa kotimaassaan muuta
seuraa kuin Baníkia. Pelaajasopimusta Tšekin Gambrinus ligan
putoamistaistelussa olevan seuran riveihin ei kukaan kuitenkaan osannut
odottaa. Siirron yllättävyyttä voisi verrata Kuningas Jari Litmasen paluuseen
Lahteen vuonna 2004.
Barošin Baník-siirrossa näyttäisi olevan pelkkiä voittajia. Vaikka
pelituntuman puutteesta kärsivä 31-vuotias hyökkääjä ei osoittautuisikaan
pelastajaksi myös pelikentillä, tuo hänen taloudellinen tukensa ja näkyvyytensä
Baníkille sellaista huomioarvoa, jota rahaa tarvitseva seura kipeästi
tarvitsee. Toinen vertailukohta voisikin olla Janne Ahosen paluu
mäkihyppääjäksi taloudellisista ja urheilullisista ongelmista kärsivän
mäkimaajoukkueen tueksi. Barošille siirto tarjoaa mahdollisuuden uuteen alkuun;
olla taas jalkapalloilija.
Kyynikko löytää tietysti kummankin jalkapalloilijan ratkaisun
takaa itsekkäitä motiiveita. Varsinkin Beckham, mutta myös Baroš, ovat monimiljonäärejä,
jotka ovat uransa aikana ehtineet tienata huiman määrän rahaa. Baroš nosti
Galatasarayssa raporttien mukaan 2,7 miljoonan euron vuosipalkkaa, josta puolet
hän ehti jo tienata tämän kauden aikana, vaikka työvelvoitteisiin ei kuulunut
muuta kuin samppanjan siemailu Galatasarayn vip-aitiossa. Barošin agentin,
suomalaisittain hupaisan nimen omaavan Pavel Paskan mukaan sopimus oli
rahakkain, jonka hän koskaan kenellekään suojateistaan – joihin kuuluu muun
muassa Arsenalin Tomáš Rosický – oli neuvotellut. Baníkin pyyteetön auttaminen
muutaman kuukauden ajan tuskin syö juuri miehen säästöjä, ja se luultavasti
palauttaa suuren osan kansakunnan entisen sankarin maineesta, joka on kärsinyt
viime vuosien vaisujen maajoukkue-esitysten seurauksena. Beckhaminkin kohdalla positiivinen
julkisuus on itsensä tuotteistaneelle miehelle monin tavoin tärkeää: sen, minkä
Beckham PSG:n palkoissa menettää, saa hän luultavasti muina tuloina
moninkertaisesti takaisin. Oma seikkansa on myös hämäräperäisten arabimiljonäärien
rooli tapauksen taustalla.
Kyseenalaistaminen ja perimmäisten motiivien löytäminen on
tärkeää, mutta liian kyynistä asennetta kannattaa välttää. On aivan
mahdollista, että tämänkin päivän huippu-urheilussa vaikuttavat joskus muut
arvot kuin raha ja menestyksen tavoittelu kaikin mahdollisin keinoin. Barošilla
olisi ollut kaikki mahdollisuudet tehdä winstonbogardet ja nostaa kovaa palkkaa
Galatasarayssa kauden loppuun saakka tekemättä mitään, ja Beckham olisi voinut
pitää palkkansa itsellään. Maailmassa on lukuisia esimerkkejä urheilijoista,
jotka ovat uransa auringonlaskussa keskittyneet tienaamaan ja tuhlaamaan rahaa
ja ovat onnistuneet lopulta hävittämään omaisuutensa mitä
mielikuvituksellisimmilla tavoilla ja nopealla aikataululla. Ostravassa ja
pariisilaisissa orpokodeissa ollaan luultavasti aika tyytyväisiä, että nämä
jalkapalloilijat eivät kuulu heihin.
Lopuksi on hyvä muistaa, että siirrot ovat mielenkiintoisia
myös urheilulliselta kannalta. Millaisen roolin 37-vuotias Beckham saa PSG:ssä,
ja miten henkilökemiat toimivat toisen valovoimaisen pelaajan, Zlatanin, kanssa?
Entäpä pystyykö Milan Baroš auttamaan joukkueensa turvaan niin putoamiselta
kuin konkurssilta? Ainakin alku on molempien kannalta ollut positiivinen.
Beckham on saanut siirtonsa jälkeen PSG:n kovatasoisella keskikentällä peliminuutteja
useassa ottelussa ja nousi yllättäen avauskokoonpanoon, kun PSG kohtasi Barcelonan
Mestareiden liigan puolivälierien ensimmäisessä osaottelussa viime viikon tiistaina. Lauantain sarjaottelussa Rennesiä vastaan Beckham vaihdettiin sisään tauolla, ja ottelun lopussa hän syötti Zlatanin 2-0 -maalin. Baroš
puolestaan viimeisteli reilut kaksi viikkoa sitten uuden tulemisensa
kolmannessa ottelussa hattutempun, kun Baník Ostrava kaatoi tärkeässä
putoamiskamppailussa kotonaan Hradec Královén, ja on ehdolla Gambrinus ligan
maaliskuun pelaajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti